minulla 10 viikkoinen chihu, joka on energiaa täynnä. Kovasti saa komentaa kun repii mattoja tms. eikä meinaa totella. Ja vauhti on kova. Tietää kyllä kun komentaa, rupee murisemaan ja juoksee karkuun. Luonnetta löytyy tästä pikku kaverista Aamullakin meillä on herätys aina samaan aikaan. Joka aamu alkaa kahdeksan aikaan piipitys Nyt kovasti opetellaan paperille ****imistä, ei tahdo millään onnistua. Matolle on kivempi tehdä asiat. Olisi kiva kuulla teidän chihuista, millaisia ovat jne.?
Meillä samanikäinen, luonne kyllä paljastui heti kun kotiin tuli meilläkin repii mattoja ja ****ii niiden päälle mielummin kuin paperille.. Otettiin sitten matot pois niin paperi on taas ykköspaikka pisuille Komentaminen on myös kovin vaikeaa täällä, tyttö juoksee karkuun tai jatkaa pahojen tekemistä kuin ei kuulisikaan minua
Meillä ei ole ollut mattoja kohta kahteen vuoteen, koska kun ensin tuli ensimmäinen koira, otettiin matot pois suosiolla, koska se halusi jatkuvasti ****iä matolle eikä me jaksettu pestä niitä kokoajan. Sitten, kun se oppi sisäsiistiksi, meille tulikin toinen koira, joten ei otettu mattoja takaisin kun pyykkäämiseksi olisi mennyt. Kun se oppi sisäsiistiksi (nyt 9 kk chihu-uros), meille tulikin kolmas koira, ja taas varaudutaan siihen, että ehkä sitten vuoden päästä saadaan matot lopulta takaisin...
Meilläkin pentu oli kovasti vilkas pienenä. Se sai melkein joka päivä hepulikohtauksia ja juoksenteli ympäri kämppää. Piti aina pelätä, että se törmää johonkin ja loukkaa itsensä. Aina, kun jätimme sen yksin, se repi kengät alas kenkähyllyltä ja nakersi niitä sekä avasi nauhat. Jos joskus joku paperi oli jäänyt sen ulottuville, oli se pientä silppua, kun tulimme kotiin.
Matot otimme suosiolla pois jo ennen pennun saapumista. Kynnysmatto unohtui paikalleen ja tietenkin siihen ilmaantui pieni pisuläntti alta aikayksikön. Otimme senkin pois, mutta muutama viikko sitten laitoin sen takaisin. Kun olin asettanut sen paikoilleen, pistin pennun sen päälle ja annoin pennulle purutikun. Siinä se mukavasti pureksi koko tikun ja huomasi, että matto ei olekaan pisuttelupaikka, vaan mukava oleskelupaikka! Ei ole sen jälkeen lirahtanut matolle.
Nyt pentu on 6 kk vanha ja on rauhoittunut huomattavasti! Kengät saa olla ihan rauhassa ja se nukkuu melkein koko ajan sisällä ollessaan. Johtuu kai siitä, että käytän sitä nykyään pari kertaa päivässä suht pitkällä lenkillä. Lenkin jälkeen se jaksaa kyllä vielä leikkiä kovasti, mutta sitten tulee väsy simmuun.
Olen myös todella onnellinen, että kynsien leikkaaminen sujuu nykyään ihan vaivatta! Se oli nimittäin ihan kauheata aikaisemmin...
Onpa mahtavaa kuulla, että ei meidän pepe olekaan sit vissiin hullu pepe on koht 6kk ja aivan sekopää. Se on kans kova luonteinen (toisaalta pelokas) ja keksii koko ajan jotain tuhottavaa. Meilläkin se repii päivisin kengät telineestä ja aukoo nauhat ja tänään se keksi tuhota viherkasvin, johon se ei aiemmin ole kiinnittänyt mitään huomiota. Yks päivä oli vessapaperirulla tuhottu kokonaan eteisen matolle ja matto melkein nurinpäin... Uskomattomat voimat näillä koirilla on kokoon nähden.
Hyvä kuulla toistenki elämästä riiviöitten kanssa, ni ymmärtää omaa riiviötäkin paremmin