Meidän 2,5 vuotiaalle, leikatulle uroskoiralle on tullut paha tapa murista. Murina alkoi alkuvuodesta, silloin se alkoi olla mustasukkainen miehelleni. Tavallinen tilanne on, että koira ja minä olemme sohvalla, keittiössä tms jonne mieheni tulee. Koira alkaa välittömästi murisemaan ja usein asettuu eteeni (mieheni ja minun väliin). Aluksi se oli meistä lähinnä huvittavaa mutta kun se on nyt alkanut tekemään sitä myös muille, se ei enää ole kivaa. Koira ei näytä hampaita eikä pure. Ilmiselvästi se siis kokee että sen tarvitsee jotenkin suojella minua. Koira pitää miehestäni varsin paljon kun minä en ole kotona, jos olen, niin se on koko ajan kanssani. Komentaminen tai huomiotta jättäminen ei ole auttanut murinaan. Onko kenelläkään vastaavaa kokemusta?
mulla oli sama juttu meidän piparin kanssa.. tein niin että toruin sanalla "ei murise".otin niskasta kiinni ja nostin pois sängystä(sohvalta jne).. hetken hän sitä jatkoi,mutta nyt on ilmeisesti tajunnut,että ei murina auta mitään..nyt kaikki yhdessä sovussa sohvalla...paitsi pikku herra pyry koiralla ei silloin asiaa sohvalle ole.
"Ilmiselvästi se siis kokee että sen tarvitsee jotenkin suojella minua."
Ise asiassa ei. Se pitää sinua lauman johtajana, ja miestäsi sinua alempana. Koirasi haluaa suojella paikkaansa laumassa.
Höpöhöpö. Silloin hän ei nimenomaan pidä häntä lauman johtajana jos koira kokee tarvetta suojella. Jos koira alkaa ylisuojelemaan omistajaansa, tarkoittaa se sitä että hän on laumanjohtaja ja omistaja tulee kakkosena ja mies kolmosena. Niin se vain on. Kysykää vaik Viktorialt tai Cesarilt.
