Annoin Mörkölle eilen ensimmäistä kertaa kanansiipeä iltapalaksi ja kaikki ei sitten mennytkään ihan suunnitelmien mukaan. Mulla oli kädessä vain siiven kärkiosa ja aikansa hauva sitä yritti järsiä. Yhtäkkiä se sitten saikin koko palasen suuhunsa ja yhtä nopeasti se oli sitten kadonnut kurkusta alas! Kääk! Yritettiin oksennuttaa, mutta ei onnistuttu saamaan tarpeeksi suolaa suuhun ja yritin soitella koirakavereille ja vaikka mitä... Nyt yö nukuttiin ihan hyvin ja pariin otteeseen on annettu puuroa, jotta saataisiin kuitupitoista ravintoa sen luunpätkän ympärille... Kertokaa, onko teillä kokemusta tälläisesta? Mulla vilisee hirveitä kauhukuvia, mitä kaikkea voi käydä, kun se luunpätkä jää johonkin kiinni ja repii paikat... Eihän? Kanansiiven kärkiosa ei ollut kovin iso, ehkä viitisen senttiä pitkä ja aikamoinen löllykkä eli paljon nahkaa ja sellaista... Ja tietysti raaka. Mutta kertokaa jos teillä olisi jotakin apuja... Toiset ovat neuvoneet parafiiniöljyä, toiset ei... Mitä mieltä olette? Antaako tulla vauhdilla ulos vai omaan tahtiin? Ja onko se luunpätkä yhtään sulanut vai tuleeko samanlaisena ulos? Kohta on 18 tuntia kulunut tapahtuneesta ja koirassa ei ole mitään muutoksia havaittavissa... Koska voin huokaista?
Raa´astahan kuuluukin syödä luut. Kypsennettyjä kananluita ei saa antaa, mutta enpä olisi kumminkaan tapauksesta huolissani jos koira voi hyvin
Hmmm, mä luinkin huolimattomasti....
Sä sanoitkin että se oli raaka. Kanansiivet ja muut kuulukin antaa raakana ja luut pitääkin syödä Toki aluksi varovaisemmin eikä isoja määriä jos koira ei ole tottunut. Mä leikkaan koipireisipalat ja luut mun pikkuisille keittiösaksilla ja hyvin maistuu ja tietenkin raakana.
Nykyisin sanotaan ettei koiraa saisi oksennuttaa suolalla, se voi olla vaarallista.
Kiitoksia vastauksesta! En ole havainnut mitään muutoksia koirassa... Ei ilmennyt oksentelua eikä omituisia kakkoja, että ilmeisesti kaikki on nyt sitten hyvin. Huokaus, vähän kyllä säikähdin. Mutta näistä oppii... Olen nyt antanut kanansiipiä pieniksi paloiksi pilkottuina ja huvittavaa on, että Mörkö jaksaa purra niitäkin enemmän kuin sitä ensimmäistä suupalaa... Noh, kyllä se tästä varmaan lähtee .
Toki aluksi varovaisemmin eikä isoja määriä jos koira ei ole tottunut. Mä leikkaan koipireisipalat ja luut mun pikkuisille keittiösaksilla ja hyvin maistuu 
.
